16.09.2024 Yhdessä-hanke

Alustus: Saija Hautaluoma, erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), perhe- ja parisuhdepsykoterapeutti

Teinineuvola hybridin ensimmäinen kokoontumiskerta oli koonnut vanhempia viidelle eri paikkakunnalle kohtaamaan toisiaan, kuuntelemaan illan alustusta ja keskustelemaan sen pohjalta kahvikupin äärellä. Illan lopuksi tehdyn kyselyn mukaan kaikki kyselyyn vastanneet kokivat saaneensa illan annista vahvistusta vanhemmuuteensa. 

Saija Hautaluoma on koulutukseltaan erityistason seksuaaliterapeutti sekä perhe- ja parisuhdepsykoterapeutti. Työssään hän kohtaa nuoria, jotka hakevat rajoja oman seksuaalisuutensa kanssa. Omien rajojen etsiminen kuuluu nuoruuteen, niin myös seksuaalisten rajojen. Vanhemman tehtävänä on auttaa ja tukea nuorta rajojen etsinnässä sekä niiden säilyttämisessä. 

Alustuksessaan Saija Hautaluoma kertoi nuorten toivovan, että vanhemmat laittaisivat heille rajat, kyselisivät ja sanoisivat tarvittaessa “ei”. Vanhemman asettamien rajojen kautta nuori oppii omista rajoistaan ja kasvaa kokemukseen omien rajojen merkityksellisyydestä. Vaikka nuorelta saisikin vastaukseksi epämääräistä örähtelyä, ottaa hän silti vastaan viestin välittämisestä, rohkaisi Hautaluoma. 

Hautaluoma muistutti, että vastuu rajojen asettamisesta on aikuisella. Rajat liittyvät fyysiseen koskemattomuuteen, mutta myös siihen millaiselle sisällölle nuori altistuu esimerkiksi älylaitteiden kautta. Vanhemmalla on lupa katsoa alaikäisen puhelinta ja olla näin kiinnostunut siitä, missä nuori viettää aikaansa virtuaalisessa maailmassa. 

Hautaluoma avasi vanhemmille parin vuosikymmenen aikana tapahtunutta muutosta siitä, miten porno on siirtynyt kioskien lehtitelineiden ylähyllyiltä älylaitteisiin ja sitä myötä myös yhä nuorempien katseltaviksi. Liikkumattomasta kuvasta on tullut lähelle tuleva liikkuva kuva. Porno on luurissa, saavutettavissa.  Ilman erillistä rekisteröitymistä ja maksua aikuisille suunnatuilla sivustoilla pääsee yllättävän pitkälle. “Aikuinen voi käsittää, ettei se mitä pornosivuilla tapahtuu, ole totta, mutta nuorilla kuva seksistä vääristyy. Tämä voi altistaa mm. seksuaaliselle riskikäyttäytymiselle sekä yhä nuorempana koettuihin seksikokemuksiin.” Hautaluoman mukaan monet nuoret kokevatkin yhä nuorempana ensimmäiset seksikokemukset. Tällöin on hyvä peruuttaa hakemaan uudestaan jo ylitettyjä rajoja. 

Rajojen etsintä ei ole  rajoittamista, vaan keskustelua esimerkiksi ihastumisista, tunteista ja siitä mikä on soveliasta. Rajojen asettaminen ja niistä keskusteleminen kertoo välittämisestä.

Turvallinen kohtaaminen kotona ja kuulumisten kysyminen avaa vanhemmalle mahdollisuuksia keskustella nuoren kanssa myös seksuaalisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Nuoret miettivät, mitä voisivat puhua vanhemmalle seksiin liittyen. Aikuisen tehtävä on lähestyä, olla läsnä ja asettua keskusteluun, kun nuori on siihen valmis. Media ja some on villi viidakko, jonka keskellä nuori etsii itseään ja ihmettelee myös omaa seksuaalisuuttaan. Some on raadollinen maailma itseään vasta hahmottelevalle nuorelle, totesi Hautaluoma.

Vanhemman tehtävä on varjella nuoren seksuaalista kasvurauhaa ja opettaa lasta varjelemaan sitä myös itse, jopa täysi-ikäiseksi saakka. Vaikka vanhemman tehtävä on auttaa nuorta varjelemaan omia seksuaalisia rajojaan ja rohkaista tutustumaan rauhassa omaan seksuaalistuuteen, tulee kotona olla tilaa keskustella myös ehkäisystä sekä seksitaudeista ja niiden tartuntatavoista. Ei voi tuudittautua oletukseen “kyllä meidän nuori tietää”. Nuori ei tiedä, jos asiasta ei ole puhuttu, muistutti Hautaluoma Teinineuvoloiden vanhemmille. 

Kotona nuoren pitäisi olla turvallista kohdata myös seksuaaliseen identiteettiin liittyvät kysymykset. Nuoruuteen kuuluu oman itsen ja niin myös seksuaalisen identiteetin etsintä. Hautaluoma muistutti, että seksuaalisuus elää koko ihmisen elinkaaren ajan. Jos 15 vuotiaana rakastuu samaa sukupuolta olevaan, niin se ei vielä tarkoita vakiintunutta seksuaalista suuntautuneisuutta. Mikäli ympäristö ei anna tilaa identiteetin etsinnälle, voi se altistaa mielenterveydellisille ongelmille. 

Omaa valtavirrasta poikkeavaa seksuaali- tai sukupuoli-identiteettiään etsivälle nuorelle koti on erityinen turvasatama. Vanhemmat eivät voi vaikuttaa siihen, mitä koulussa tapahtuu, mutta kotoa tuleva vahva tuki ja hyväksyntä identiteetin etsinnälle on tärkeintä. Vanhemman tulee olla avoin ja utelias nuoren etsinnän rinnalla. Valmiiden neuvojen sijasta kannattaakin nuorelta kysyä mitä hän itse ajattelee asiasta. Tämä kasvattaa nuorta keskustelun kulttuuriin.

Oman seksuaalisuuden hahmottamisessa lapsi ja nuori seuraa myös vanhemman sanoittamattomia signaaleja, esimerkiksi sitä miten vanhempi katselee itse itseään. Itseään ylpeästi kantava vanhempi välittää nuorelle tärkeää viestiä. 

Ulla Anttila, Momssit Yhdessä-hanke