13.02.2024 Yhdessä-hanke

Teinineuvola, Evijärvi 31.1. 

Alustus: Tuomo Kangasluoma ja kokemusasiantuntija

Vuoden ensimmäiseen Teinineuvolaan saimme asiantuntija-alustajaksi perhetyön moniottelijan psyko- ja perheterapeutti, perhekeskus Kaislan perheneuvoja Tuomo Kangasluoman. Arvokasta näkökulmaa nuoren maailmaan toi nuori kokemusasiantuntija. Paljon jäi ajatusten prosessoriin muhimaan tämän kaksikon asiaa kuunnellessa. 

Kangasluoma pohjusti puhettaan piirtämällä muistitaululle mielen sietoikkunan. Kuvan avulla hän havainnollisti mielen eri vireystiloja. Kolmesta ruudusta koostuvan sietoikkunan ylin ruutu kuvaa ylivireystilaa, keskimmäinen normaalia vireyttä ja alin alivireyttä. Ylivireystilassa mieli käy kierroksilla eikä ajatus ja toiminta ole tilanteeseen nähden optimaalista. Alivireystila vetää taas olon flegmaattiseksi ja hällä väliä -fiilikseen. Molemmat olotilat ovat pitkäkestoisesti ihmiselle haitallisia. Illassa keskityimme tunnistamaan hetkellisen ylivireyden ja millaiset tilanteet saattavat viedä mielen kierroksille, jotka voivat tulla esteeksi hyvälle kohtaamiselle nuoren kanssa. 

Kangasluoma kertoi, että oman vireystilan kanssa voi tehdä tuttavuutta tunnistamalla esimerkiksi omia reaktioita tilanteissa, jotka ärsyttävät. Hyvänä esimerkkinä Kangasluoma nosti nuoren huoneen, jonka nuorelle kotoisa järjestys saattaa kiihdyttää vanhemman mielen silmän räpäyksessä. Oma vireystilan käyrä nousee huomaamatta huoneen kynnyksen yli astuttaessa. Ylivireystilassa kuulo ei pelaa, ajatus ei kulje, vireystilan sanelema reaktio ottaa vallan. Teinineuvolan vanhempien kesken tätä olotilaa kuvailtiin sellaiseksi, jossa ikään kuin kokee nalkuttavansa itsen ulkopuolelta sanoja, joita ei haluaisi sanoa. 

Kangasluoma muistutti, että lapsen ja nuoren oikeus on saada kohdata vanhemmassa normaali vireystila. Aikuisen tulisi tunnistaa itsessään tilanteet, jotka virittävät mielen päälle kierroksia ja saavat reagoimaan tavalla, joka ei rakenna keskusteluyhteyttä nuoreen: “Jos et ole normaalissa olotilassa, älä leiki kasvattajaa. Lapsi ansaitsee sinut.” 

Vanhan kansan viisaudet kymmeneen laskemisesta ja syvään hengittämisestä ovat hyviä keinoja kierrosten laskemiseksi ja oman reaktion inhimillistämiseksi. Syvään hengittämisen puolesta puhuu tänä päivänä myös tiede. Lasi kylmää vettä toimii niin ikään keskushermostolle rauhoittavana viestin viejänä. Työkaluja mielen vakauttamiseksi ja rauhoittamiseksi löytyy kyllä erilaisista hengitysharjoituksista taputteluun, rauhoittavaan liikkeeseen ja musiikin kuunteluun. Myös erilaisilla toiminnoilla voidaan edistää verenkiertoa molemmissa otsalohkoissa ja saada ne järkevään toimintayhteyteen, jossa tunne- ja järkiminä löytävät optimaallisia reagointikeinoja arjen tilanteisiin. Tällaisista toiminnoista Kangasluoma nosti esiin erilaiset avaruudellista hahmottamista tarvitsevat pelit, kuten Tetris. Mielen omasta työkalupakista vanhojen muistelu kytkee aivojen muistialuetta päälle, aluetta, joka ei toimi ylivireystilassa. Miten olisi siis erä Tetristä, ennen siivousneuvotteluun lähtemistä? 

Tyly fakta on, ettei arjen keskellä kerkeä aina laskemaan kymmeneen ja hengittelemään syvään. Nuori etsii rajojaan ja minuuttaan. Etsintä ja nuoruuteen kuuluva kuohunta voivat kiristää vanhemman hermoja. Ylilyöntejä ja hutisanoja tulee puolin ja toisin. “Kaikki mokaa,” oli Kangasluoman armahtava viesti Teinineuvolan vanhemmille. Vanhemman tehtävä on tunnistaa tilanteet, joissa reagoitiin överisti ja pyytää anteeksi. Aloite tässä kuuluu aina vanhemmalle, totesi Kangasluoma. Sanojensa painoksi hän toi vielä Jari Sinkkosen opetuksen: “Lapsi kestää riidat, mutta ei sitä ettei asioita sovita.” Anteeksipyyntö on avain myös keskusteluyhteyden syntymiseen ja tilanteen selvittämiseen. 

Vaikka omia reaktioitaan voi oppia tunnistamaan ja sietoikkunan keskitasoa kasvattamaan, ei kukaan pysy jatkuvasti zen-olotilassa. Tunnistamalla ja sanoittamalla omia vireystiloja vanhempi toimii nuorelle peilinä, jonka kautta hän oppii tärkeitä vireystilan säätelyn taitoja. Kangasluoma rohkaisikin Teinineuvolan vanhempia sanoittamaan omia vireystiloja ääneen, esimerkiksi väsyneenä voi kertoa olevansa väsynyt ja tarvitsevansa hetken omaa tilaa. 

Keskusteluyhteyden vaalimisen puolesta puhui myös Kangasluoman mukana iltaan tullut kokemusasiantuntija. Tilanteen rauhoittaminen keskusteluun ja ylilyöntien anteeksi pyytäminen rakentaa nuoren ja vanhemman välille kestävää yhteyden siltaa, totesi kokemusasiantuntijakin. 

Kokemusasiantuntijana toiminut nuori aikuinen kertoi omista nuoruuden myrskyistään koulukiusaamiskokemuksineen ja tuolloin tulenaroista väleistä vanhempien kanssa. Tänä päivänä hän on kiitollinen siitä, että välit vanhempiin ovat korjaantuneet. Hän kertoi erityisesti äidin sekä isoäidin olevan hänen elämänsä tukipilareita, jopa parhaita ystäviä, joille voi puhua.

Tämän hetkiseen tilanteeseen pääseminen on edellyttänyt vaikeista asioista keskustelua ja molemminpuolista anteeksi pyytämistä. Vahvalla ammatillisella avulla on ollut myös iso merkitys toivorikkaan tulevaisuuden löytymiseksi, johon kuuluvat myös haaveet. Teinineuvolan vanhemmat saivatkin monta todella arvokasta näkökulmaa nuoren mielenmaisemaan kokemusasiantuntijan kautta. Mielen ammattilaisen Tuomo Kangasluoman puheet saivat perustelut kokemusasiantuntijan puheenvuorossa. Molemmat heistä painottivat vielä miten tärkeää nuoren on tuntea, että hänestä välitetään myllerryksistä huolimatta. 

Kiitos Tuomo Kangasluoma ja kokemusasiantuntija vierailusta Evijärven Teinineuvolassa. Liikautitte meissä vanhemmissa paljon! 

Illan annin kirjoitti muistiin: Ulla Anttila, Yhdessä-hanke