02.10.2025 Annukka Navis

Olet turvassa kanssani
Lapset oppivat parhaiten, kun he kokevat olevansa turvassa. Miten sitten luoda lapselle turvaa haastavan käytöksen hetkellä?

Uskomuksemme ohjaavat käytöstämme. Jos lapsen käytös täyttää vanhemman mielen huolilla kuten “minä olen aikuinen ja minun pitää saada tämä loppumaan nyt.” tai “mihin vielä joudun tämän lapsen kanssa?”, vanhempi luonnollisesti ahdistuu ja yrittää kontrolloida lasta vähentääkseni omaa ahdistustaan. Tällainen ajatusprosessi yleensä tapahtuu täysin tiedostamatta ja ikävä kyllä saattaa välittää lapselle viestejä “olet ongelma” tai jopa “et ole haluttu.”

Katse itseen 
Hyvä ensimmäinen askel henkisen turvan luomiseksi on miettiä kysymyksiä “mitä minussa tapahtuu?” ja “miksi hermostun, kun lapseni tekee/sanoo...?”. Kun pystyt nimeämään mitä sinussa tapahtuu, voit miettiä näitä ajatuksia ja tunteita totuuden näkökulmasta ja alkaa muokkaamaan negatiivisia uskomuksia itsestäsi vanhempana tai lapsestasi totuuden valossa. Tämän myötä voit ohjata lastasi viisaammin, rauhallisemmin ja turvallisemmin hänelle haastavien hetkien läpi. 

Katse tieteeseen
Neurotiede selittää selkeästi miksi on niin tärkeää, että lapsi tuntee olonsa fyysisesti ja henkisesti turvalliseksi vanhempansa kanssa: Aivot on suunniteltu suojelemaan meitä uhilta, erityisesti sellaisilta, jotka ovat isoja ja tulevat nopeasti ja äänekkäästi kohti. Selviytymisemme kannalta on ensiarvoista, että heti uhan edessä joko agressiivisesti puolustamme itseämme tai juoksemme pois. Tätä kutsutaan taistele tai pakene -tilaksi. Tämä sama itsesuojelumekanismi toimii meitä vastaan perhekonflikteissa. Vanhemmat yrittävät usein kontrolloida riitoja ryntäämällä tilanteeseen (nopeasti), näyttämällä mahdollisimman isolta sekä antamalla äänekkäita käskyjä kuten “Lopeta! Heti!”. Tämä ajaa lapsen pakene tai taistele -tilaan ja sulkee hänen aivojensa etulohkon. Aivot suojelevat näin itseä aggressiivisen tai puolustavan käytöksen kautta. 

Jos siis haluamme lastemme oppivat jotain hyödyllistä, kun he käyttäytyvät haastavasti, tulee meidän lähestyä heitä tavalla joka on vastakkainen “nopeasti, isosti ja äänekkäästi” -lähestymiselle: rauhassa, alhaalta (kehonkieli) ja kuunnellen (lasta ja itseä: mitä minussa tapahtuu?). Kun lähestymme intensiivistä konfliktia “rauhassa, alhaalta, kuunnellen”, viestimme lapselle “olet turvassa kanssani”. 

Saattaa vaatia aikaa ja vaivaa keskittyä uskomuksiin ja katsoa omaan itseensä. Minulla ainakin työ on edelleen kesken erityisesti sen kanssa, että lähestyisin lasten riitoja rauhassa, alhaalta ja kuunnellen. Päivä ja riita kerrallaan kasvan kuitenkin vanhempana ja kodistamme tulee sen myötä turvallisempi paikka myös konfliktien keskellä. Olen ilokseni saanut jo nähdä rauhallisuuteni siirtyvän myös lapsiin riitatilanteissa; yhdessä saatamme hengitellä syvään tai alkaa laulamaan ja tanssimaan laukaistaksemme riidan tuoman jännityksen. Onneksi aina on uusi päivä ja mahdollisuus kasvaa ja ooppia niin minun kuin lapsieni kohdalla. Luottamuksellinen ja turvallinen suhde lapsen ja vanhemman välillä on kaiken perusta.

Neljä viestiä -blogisarjassa jatkamme neljän viestin läpikäyntiä viesti kerrallaan ja katsomme miten viestiä niitä lapselle arjen haastavissa tilanteissa. Neljä viestiä on Connected Familiesin vanhemmuusmallin peruspalikoita. 

Annukka Navis, Momssien toiminnanjohtaja ja Connected Familiesin sertifioitu vanhemmuuden valmentaja ja puhuja